Diabetessanakirja

Asetoni
Asetoni on kuona-aine jota syntyy, kun keho polttaa sokerin sijasta rasvoja. Asetonin (kynsilakanpoistoaineen) hajuinen hengitys kertoo korkeasta verensokerista.

Alfasolut
Eräs haiman Langerhansin saarekkeen solutyyppi, joka tuottaa glukagoni -hormonia.

Lääkehoito
Käytetään tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Vaikuttaa joko insuliinieritystä stimuloiden tai stimuloiden solujen herkkyyttä insuliinille ääreiskudoksessa.

Beetasolut
Eräs haiman Langerhansin saarekkeen solutyyppi, joka tuottaa insuliini
-hormonia

Verensokeri
Veressä oleva glukoosi. Kaikki syömämme hiilihydraatit muuttuvat maksassa glukoosiksi ennen kuin ne lähetetään soluihin.

Verensokerimittari
Mittauslaite, joka mittaa veressä olevan glukoosin määrän.

Haima
Vatsaontelossa oleva elin, joka tuottaa ruuansulatusnesteitä ja hormoneja nimeltä insuliini ja glukagoni.

C -peptidi
Proteiini, jota tuotetaan yhdessä insuliinin kanssa. Jokaista insuliinimolekyyliä kohti syntyy myös C -peptidi. Kehon insuliinintuotantoa mitataan mittaamalla C -peptidimäärä.

Rypälesokeri
katso glukoosi

Verensokerin lasku
Matala verensokeri. Oireita: vapina, kylmä hiki, päänsärky, mielialan muutokset ym.

Glukagoni
Hormoni, jota tuotetaan haiman Langerhansin saarekkeen alfasoluissa. Päästää sokerin ulos maksasta ja nostaa verensokeria.

Glukoosi
Rypälesokeri. Solujemme ensisijainen energian lähde. Saadaan ravinnon hiilihydraateista tai muunnettuna kehon rasvasta tai proteiinista.

Glykogeeni
Ketjuuntunut glukoosi, johon kehon sokeri varastoituu. Glykogeenia on maksassa ja lihassoluissa. Se voi myötävaikuttaa verensokerin kohoamiseen energian tarpeen lisääntyessä tai verensokerin ollessa matalalla.

HbA1c
Pitkäaikaissokeri. Kertoo, kuinka suureen osaan punasolujen hemoglobiinista on sitoutunut glukoosia.

Hyperglykemia
katso korkea verensokeri

Hypoglykemia
katso matala verensokeri

Korkea verensokeri
Tila, jossa elimistössä on liian vähän insuliinia saatavilla, koska sokeri ei pääse verisolujen sisälle. Solut eivät saa tarpeeksi energiaa ja joutuvat polttamaan rasvaa, kun taas sokeri kasautuu elimistöön.

Insuliini
Hormoni, jota tuotetaan haiman Langerhansin saarekkeen beetasoluissa. Ainoa hormoni, joka alentaa verensokeria päästämällä glukoosin solujen sisälle. Puuttuu tyypin 1 diabeetikolta, heikentynyt vaikutus tyypin 2 diabeetikolla.

Elimistön herkkyys insuliinille
Kuinka hyvin solut reagoivat annettuun määrään insuliinia. Liikunta lisää elimistön insuliiniherkkyyttä, kun taas liikkumattomuus ja ylipaino vähentävät sitä.

Insuliinikynä
Tavallisin väline insuliinipistoksen antamiseen. Valmiiksi täytetty kertakäyttökynä tai kynä useampaa käyttöä varten.

Insuliinipumppu
Ohjelmoitava väline jatkuvaan insuliinin annosteluun. Antaa basaaliannoksia ja ateria-annoksia. Siihen kuuluu insuliinisäiliö, moottori, tietopiiri ja letku, jota pitkin insuliini kulkee infuusiosettiin.

Insuliiniresistenssi
Tila, jossa verensokeri on normaali tai vain vähän koholla, mutta C -peptiditaso on koholla. Haima tuottaa liikaa insuliinia kompensoidakseen solujen heikentyneen insuliiniherkkyyden.

Insuliinisokki
Vakava tila, joka johtaa tajuttomuuteen ja kramppeihin. Johtuu matalasta verensokerista ja vaatii sokerin saantia.

Ketoasidoosi
Happomyrkytys. Korkeaan verensokeriin liittyvä komplikaatio. Koska elimistössä on liian vähän insuliinia, sokeri ei pääse soluihin ja solut joutuvat polttamaan rasvaa. Tämän seurauksena vereen kertyy ketoaineita ja se muuttuu happamaksi.

Ketoaineet
Kun verensokeri on korkealla, maksa alkaa hajottaa rasvaa ja muuttaa sen ketoaineiksi, joita solut voivat käyttää energianlähteinä. Asetoni on ketoaine.

Mikroalbumiinikoe
Virtsakoe, jossa mitataan albumiinin (proteiini) määrä virtsassa. Kertoo munuaisten terveydestä ja sen avulla voidaan havaita diabeettinen nefropatia.

Nefropatia, diabeettinen
Diabeettinen nefropatia – diabeteksesta aiheutuva munuaisvaurio.

Neuropatia, diabeettinen
Hermovaurio, erityisesti ääreiskudoksessa, voi johtaa tuntoaistin heikkenemiseen. Voi myös johtaa erektiohäiriöön.

Haima
Haima, vatsaontelossa sijaitseva elin, joka tuottaa sekä ruuansulatusnesteitä että insuliinia ja glukagonia.

Postprandiaalinen verensokeri
Aterian jälkeinen verensokeri (ruokailu + 4 tuntia aterian jälkeen)

Retinopatia, diabeettinen
Diabeteksesta seuraava silmäsairaus.

Raskausdiabetes
Diabeteksen muoto, joka ilmenee raskaana olevilla ja joka loppuu raskauden jälkeen. Lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin elämän aikana.

Tyypin 1 diabetes
Kutsutaan myös insuliinista riippuvaiseksi diabetes mellitukseksi (IDDM), nuoruusiän diabetekseksi tai lasten diabetekseksi. Autoimmuunisairaus, joka johtaa elimistön insuliinia tuottavien solujen tuhoutumiseen. Puhkeaa yleensä lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta voi ilmetä myöhemminkin. Hoidetaan insuliinilla.

Tyypin 2 diabetes
Kutsutaan myös ei-insuliiniriippuvaiseksi diabetes mellitukseksi (NIDDM), vanhuusiän diabetekseksi tai elämäntapadiabetekseksi. Sairaus on tavallisesti tulosta periytyvästä taipumuksesta ja ylipainosta tai passiivisesta elämäntavasta. Puhkeaa tavallisimmin aikuisiässä. Hoidetaan ruokavaliolla ja liikunnalla, lisäksi käytetään antidiabeetteja ja tarvittaessa myös insuliinia.

Lähteet:
Gunn Helene Arsky: Barn & diabetes. Cappelen 2006.
Ragnar Hanås: Type 1 diabetes. NKS-forlaget 2002.