Diabetessanakirja

Asetoni

Asetoni on kuona-aine jota syntyy, kun keho polttaa sokerin sijasta rasvoja. Asetonin (kynsilakanpoistoaineen) hajuinen hengitys kertoo korkeasta verensokerista.

Alfasolut

Eräs haiman Langerhansin saarekkeen solutyyppi, joka tuottaa glukagoni -hormonia.

Lääkehoito

Käytetään tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Vaikuttaa joko insuliinieritystä stimuloiden tai stimuloiden solujen herkkyyttä insuliinille ääreiskudoksessa.

Beetasolut

Eräs haiman Langerhansin saarekkeen solutyyppi, joka tuottaa insuliini
-hormonia

Verensokeri

Veressä oleva glukoosi. Kaikki syömämme hiilihydraatit muuttuvat maksassa glukoosiksi ennen kuin ne lähetetään soluihin.

Verensokerimittari

Mittauslaite, joka mittaa veressä olevan glukoosin määrän.

Haima

Vatsaontelossa oleva elin, joka tuottaa ruuansulatusnesteitä ja hormoneja nimeltä insuliini ja glukagoni.

C -peptidi

Proteiini, jota tuotetaan yhdessä insuliinin kanssa. Jokaista insuliinimolekyyliä kohti syntyy myös C -peptidi. Kehon insuliinintuotantoa mitataan mittaamalla C -peptidimäärä.

Rypälesokeri

katso glukoosi

Verensokerin lasku

Matala verensokeri. Oireita: vapina, kylmä hiki, päänsärky, mielialan muutokset ym.

Glukagoni

Hormoni, jota tuotetaan haiman Langerhansin saarekkeen alfasoluissa. Päästää sokerin ulos maksasta ja nostaa verensokeria.

Glukoosi

Rypälesokeri. Solujemme ensisijainen energian lähde. Saadaan ravinnon hiilihydraateista tai muunnettuna kehon rasvasta tai proteiinista.

Glykogeeni

Ketjuuntunut glukoosi, johon kehon sokeri varastoituu. Glykogeenia on maksassa ja lihassoluissa. Se voi myötävaikuttaa verensokerin kohoamiseen energian tarpeen lisääntyessä tai verensokerin ollessa matalalla.

HbA1c

Pitkäaikaissokeri. Kertoo, kuinka suureen osaan punasolujen hemoglobiinista on sitoutunut glukoosia.

Hyperglykemia

katso korkea verensokeri

Hypoglykemia

katso matala verensokeri

Korkea verensokeri

Tila, jossa elimistössä on liian vähän insuliinia saatavilla, koska sokeri ei pääse verisolujen sisälle. Solut eivät saa tarpeeksi energiaa ja joutuvat polttamaan rasvaa, kun taas sokeri kasautuu elimistöön.

Insuliini

Hormoni, jota tuotetaan haiman Langerhansin saarekkeen beetasoluissa. Ainoa hormoni, joka alentaa verensokeria päästämällä glukoosin solujen sisälle. Puuttuu tyypin 1 diabeetikolta, heikentynyt vaikutus tyypin 2 diabeetikolla.

Elimistön herkkyys insuliinille

Kuinka hyvin solut reagoivat annettuun määrään insuliinia. Liikunta lisää elimistön insuliiniherkkyyttä, kun taas liikkumattomuus ja ylipaino vähentävät sitä.

Insuliinikynä

Tavallisin väline insuliinipistoksen antamiseen. Valmiiksi täytetty kertakäyttökynä tai kynä useampaa käyttöä varten.

Insuliinipumppu

Ohjelmoitava väline jatkuvaan insuliinin annosteluun. Antaa basaaliannoksia ja ateria-annoksia. Siihen kuuluu insuliinisäiliö, moottori, tietopiiri ja letku, jota pitkin insuliini kulkee infuusiosettiin.

Insuliiniresistenssi

Tila, jossa verensokeri on normaali tai vain vähän koholla, mutta C -peptiditaso on koholla. Haima tuottaa liikaa insuliinia kompensoidakseen solujen heikentyneen insuliiniherkkyyden.

Insuliinisokki

Vakava tila, joka johtaa tajuttomuuteen ja kramppeihin. Johtuu matalasta verensokerista ja vaatii sokerin saantia.

Ketoasidoosi

Happomyrkytys. Korkeaan verensokeriin liittyvä komplikaatio. Koska elimistössä on liian vähän insuliinia, sokeri ei pääse soluihin ja solut joutuvat polttamaan rasvaa. Tämän seurauksena vereen kertyy ketoaineita ja se muuttuu happamaksi.

Ketoaineet

Kun verensokeri on korkealla, maksa alkaa hajottaa rasvaa ja muuttaa sen ketoaineiksi, joita solut voivat käyttää energianlähteinä. Asetoni on ketoaine.

Mikroalbumiinikoe

Virtsakoe, jossa mitataan albumiinin (proteiini) määrä virtsassa. Kertoo munuaisten terveydestä ja sen avulla voidaan havaita diabeettinen nefropatia.

Nefropatia, diabeettinen

Diabeettinen nefropatia – diabeteksesta aiheutuva munuaisvaurio.

Neuropatia, diabeettinen

Hermovaurio, erityisesti ääreiskudoksessa, voi johtaa tuntoaistin heikkenemiseen. Voi myös johtaa erektiohäiriöön.

Haima

Haima, vatsaontelossa sijaitseva elin, joka tuottaa sekä ruuansulatusnesteitä että insuliinia ja glukagonia.

Postprandiaalinen verensokeri

Aterian jälkeinen verensokeri (ruokailu + 4 tuntia aterian jälkeen)

Retinopatia, diabeettinen

Diabeteksesta seuraava silmäsairaus.

Raskausdiabetes

Diabeteksen muoto, joka ilmenee raskaana olevilla ja joka loppuu raskauden jälkeen. Lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin elämän aikana.

Tyypin 1 diabetes

Kutsutaan myös insuliinista riippuvaiseksi diabetes mellitukseksi (IDDM), nuoruusiän diabetekseksi tai lasten diabetekseksi. Autoimmuunisairaus, joka johtaa elimistön insuliinia tuottavien solujen tuhoutumiseen. Puhkeaa yleensä lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta voi ilmetä myöhemminkin. Hoidetaan insuliinilla.

Tyypin 2 diabetes

Kutsutaan myös ei-insuliiniriippuvaiseksi diabetes mellitukseksi (NIDDM), vanhuusiän diabetekseksi tai elämäntapadiabetekseksi. Sairaus on tavallisesti tulosta periytyvästä taipumuksesta ja ylipainosta tai passiivisesta elämäntavasta. Puhkeaa tavallisimmin aikuisiässä. Hoidetaan ruokavaliolla ja liikunnalla, lisäksi käytetään antidiabeetteja ja tarvittaessa myös insuliinia.

Lähteet:
Gunn Helene Arsky: Barn & diabetes. Cappelen 2006.
Ragnar Hanås: Type 1 diabetes. NKS-forlaget 2002.