Elämä diabeteksen kanssa

Ruoka ja diabetes

On yhä vähemmän ajankohtaista puhua erityisestä diabetesruokavaliosta, kuten tehtiin vielä muutama vuosikymmen sitten. Pohjoismaissa suositellaan tavallisesti monipuolista ja vaihtelevaa ruokavaliota, joka on mahdollisimman lähellä yleisiä terveellistä ravintoa koskevia suosituksia. Mutta koska harvat meistä todella syövät sillä tavalla, merkitsee diabetesdiagnoosi tiettyjä ruokavalion muutoksia.

Mitä on terveellinen ravinto?

Diabeetikon ihanteellinen ruokavalio pitää verensokerin tasapainossa, ehkäisee sydänsairauksia ja ehkäisee ja vähentää ylipainoa. Lyhyesti sanottuna se tarkoittaa ruokavaliota, johon kuuluu:

• Kuitupitoisia täysjyväviljatuotteita
• Vähän rasvaa ja erityisen vähän tyydyttyneitä rasvoja, joita on esim. makkaroissa ja maitotuotteissa
• Mieluummin pehmeitä kasvisrasvoja kuten öljyjä ja pehmeitä kasvismargariineja
• Vähän sokeria, jota on esim. leivonnaisissa, makeisissa, mehuissa, sokeroiduissa virvoitusjuomissa ja suklaassa
• Paljon vihanneksia, palkokasveja ja hedelmiä – kolme annosta vihanneksia ja kaksi annosta hedelmiä päivittäin
• Vesi on paras janojuoma

Muista myös syödä säännöllisesti. Säännöllinen ruokailu pitää verensokerin tasaisena ja ehkäisee verensokerin laskemista samalla, kun se ylläpitää palamista ja ehkäisee ylipainoa.

Hyviä neuvoja:

• Pidä lähtökohtana omia ruokailutottumuksiasi, ja tee muutoksia edellä annettujen neuvojen mukaisesti.
• Käytä teen tai kahvin kanssa makeutusainetta ja valitse sokerittomia juomia silloin, kun mielesi tekee vähän mehua tai limonadia.
• Fruktoosissa on yhtä paljon kaloreita kuin tavallisessakin sokerissa, ja suuri osa makeutusaineesta häviää kuumennettaessa (esim. lämpimät juomat, paistettavat ruuat). Käytä sen sijaan tarvittaessa vähän tavallista sokeria.
• Syö päivällisellä ja leivän päällä vähärasvaista lihaa, kalaa tai kanaa.
• Valitse maitotuotteista (maito, jogurtti ja juusto) vähärasvaiset vaihtoehdot.

Diabetesliiton sivuilta löytyy tietoa diabeetikon ravinnosta sekä ravintosuositukset.

Lähteet:
Gunn Helene Arsky: Barn & diabetes. Cappelen 2006.
Mat og Type 1 diabetes (Informasjonshefte fra Norges Diabetesforbund)
Mat og Type 2 diabetes (Informasjonshefte fra Norges Diabetesforbund)

Liikunta

Fyysinen aktiivisuus ja liikunta vaikuttavat suotuisasti kaikkien ihmisten terveyteen. Tästä voit lukea, mitä liikunta saa aikaan kehossasi.

Tärkeimpiä liikunnasta koituvia etuja ovat:

• Elimistön parantunut insuliiniherkkyys
• Parempi fyysinen kunto ja lisääntynyt tarmo tehdä kaikenlaisia askareita
• Vähentynyt sydän- ja verisuonitautien riski
• Useiden syövän muotojen vähentynyt riski
• Lihas- ja luustovaivojen vähentyminen.

Miksi liikunta on hyväksi?

Kun käytämme lihaksia, glukoosin kulkeutuminen niihin lisääntyy ja elimistön insuliiniherkkyys paranee. Liikunta vaikuttaa kahteen fyysiseen tekijään, joilla on suuri merkitys ihmisen terveydelle ja toimintakyvylle: sydämeen ja lihasmassaan. Kestävyysharjoittelu vaikuttaa eniten sydämeen, kun taas voimaharjoittelulla on suurin vaikutus voimakkuuteen ja lihasmassaan.

Mitä verensokerille tapahtuu liikunnan aikana?

Kaikella fyysisellä rasituksella on verensokeria alentava vaikutus, toisin sanoen verensokerisi laskee harrastaessasi liikuntaa. On yksilöllistä, kuinka paljon ja kuinka nopeasti verensokeri laskee. Se riippuu liikunnan tehosta. Jos liikut rauhallisesti ja teet esimerkiksi kävelylenkin, voit todennäköisesti kävellä useita tunteja ennen kuin havaitset verensokerin laskun elimistössäsi. Jos juokset niin kovaa kuin pystyt, verensokerisi laskee nopeammin.

Liikuntavinkkejä

• Valitse itsellesi mieluinen liikuntamuoto.
• Käytä verryttelyyn tarpeeksi aikaa (10–15 minuuttia).
• Mittaa verensokerisi sekä ennen liikuntasuoritusta että sen jälkeen.
• Keskustele diabeteshoitajasi tai lääkärisi kanssa siitä, miten parhaiten voit säätää insuliinin määrän liikkuessasi.
• Muista aina liikkuessasi pitää helposti saatavilla ’nopeita hiilihydraatteja’, esim. siripiriä tai tuoremehua.
• Liikunnalla on todettu olevan myönteinen vaikutus elimistön insuliiniherkkyyteen.
• Hyvät jalkineet ovat tärkeät, liikuitpa sitten kävellen, pyöräillen tai hiihtäen!

Hyviä liikuntahetkiä!

Lisää vinkkejä liikuntaan tyypin 1 diabeetikolle löytyy Suomen Diabetesliiton sivulta.

Lisää vinkkejä liikuntaan tyypin 2 diabeetikolle löytyy Suomen Diabetesliiton sivulta.

Diabetes ja raskaus

Ennen raskautta
Jos sairastat diabetesta ja suunnittelet raskautta, sinun pitää yhdessä lääkärisi kanssa tehdä suunnitelma verensokerisi vakiinnuttamiseksi. Pitkäaikaissokerin (HbA1c) pitäisi olla alle 7,5 % muutaman kuukauden ajan jo ennen hedelmöitystä. Ennen aterioita verensokeritason tulisi olla 4-6 mmol/l ja aterian jälkeen alle 8,0 mmol/l. Raskauden suunnitteluvaiheessa hoitotasapainon lisäksi tarkistetaan silmänpohjien ja munuaisten kunto sekä verenpaineen taso. Lääkäri määrää yleensä myös foolihappoa, jota syödään raskauden alkuun saakka ja 12 ensimmäistä raskausviikkoa. Ennen raskautta tarkistetaan yleensä myös ruokatottumukset yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa.

Sokeritasapaino
Sikiön normaali kasvu ja hyvinvointi edellyttävät koko raskauden ajan hyvää sokeritasapainoa. Verensokeria tulee sen vuoksi mitata ennen ja jälkeen aterioiden sekä aamulla herätessä ja ennen nukkamaan menoa. Alkuraskauden aikana taipumus mataliin verensokereihin lisääntyy. Siihen voivat vaikuttaa pyrkimys hyvään hoitotasapainoon tai raskauspahoinvointi. Satunnaisilla matalilla verensokeriarvoilla ei ole todettu olevan vaikutusta sikiön hyvinvointiin. Liian matalia verensokeriarvoja tulee kuitenkin välttää, sillä insuliinisokki on aina vaarallinen. Tilapäiset korkeat verensokeriarvot eivät nekään ole haitallisia, mutta pitkään kestävä lievästikin kohonnut verensokeritaso on haitaksi sikiön kehitykselle.

Raskauden aikainen ruokavalio
Ennen raskautta ja sen aikana on tärkeää noudattaa yleisiä terveellistä ruokavaliota koskevia ohjeita. Muista syödä säännöllisesti. Jos sinulla on pahoinvointia, syö usein pieniä aterioita. Raskaana olevien on syytä välttää eräitä ruokia tai ruoka-aineita mm. kypsentämätön liha ja pastöroimattomat maitotuotteet voivat aiheuttaa suolistotulehduksia. Tarkemmat ohjeet  vältettävistä ruoka-aineita saat  omalta hoitajaltasi.

Erityisesti sinulle, joka sairastat tyypin 1 diabetesta
Insuliinin tarve alentuu usein raskauden alussa, minkä saattaa huomata useammin toistuvina verensokerin laskuina. Sinun ei tarvitse huolehtia lapsesta sellaisissa tilanteissa, se voi hyvin. Raskauden loppua kohti insuliinin tarve taas kasvaa ja juuri synnytyksen jälkeen insuliinin tarve on samalla tasolla kuin ennen raskauttakin. Siksi voit joutua tarkistamaan insuliiniannostustasi useasti raskauden aikana. Keskustele tästä lääkärin kanssa äitiysneuvolassa.

Lisää tietoa tyypin 1 diabeteksesta ja raskaudesta löydät Suomen Diabetesliiton sivuilta

Erityisesti sinulle, joka sairastat tyypin 2 diabetesta
Vaikka olisit saanut diabeteksesi hyvin hallintaan liikunnan ja ruokavalion avulla, raskauden aikana on tavallista, että myös tyypin 2 diabetesta sairastavat joutuvat käyttämään insuliinipistoksia. Kausiluontoisesti kyseeseen voivat tulla melko suuretkin insuliiniannokset. Raskaana olevat eivät tavallisesti käytä antidiabeetteja. Vakiinnuta verensokeri rajoittamalla sokeri- ja tärkkelyspitoisten elintarvikkeiden, kuten makeisten, perunoiden, pastan, riisin ja leivän syöntiä.

Lisää tietoa tyypin 2 diabeteksesta ja raskaudesta löydät Suomen Diabetesliiton sivuilta

Synnytys ja imetys
Diabetesta sairastava voi synnyttää normaalisti. Tavallisesti lapsi jää äidin luokse synnytyksen jälkeen, mutta silloin tällöin voi olla tarpeellista tarkkailla lasta lastenosastolla, erityisesti ajatellen verensokerin tasoa. Myös imettäminen käy hyvin päinsä. Muista syödä ja juoda tarpeeksi tuottaaksesi tarpeeksi maitoa.

Norjan diabetesliitto: Tiedote diabeteksesta ja raskaudesta. Revidert av professor Kristian F. Hanssen og sist oppdatert i februar 2005.
Lucas MJ: Diabetes complicating pregnancy. Obstet Gynecol Clin North Am.  2001; 28(3):513-36.

Pidä huolta jaloistasi

Diabeetikoilla on alttius jalkojen verenkierron heikkenemiseen ja jalkojen heikentyneeseen tuntoaistiin. Tämä voi aiheuttaa jalkaongelmia, kuten kuiva ja halkeileva iho, kovettumat ja haavaumat. Pidä jalkasi terveinä hoitamalla niitä.

Jalkoihin kannattaa kiinnittää ylimääräistä huomiota päivittäin. Tarkkaile jalkojasi turvotuksen, punoituksen, arkojen kohtien ja kuivan tai kovettuneen ihon osalta. On myös tärkeää käydä näyttämässä jalkojasi jalkahoitajan, diabeteshoitajan tai lääkärin luona vähintään kerran vuodessa.

Jalkahygienia

• Pidä jalat puhtaina - pese tai ainakin huuhtele ne päivittäin
• Muista tarkistaa, ettei vesi ole liian kuumaa, jottet saa palovammoja
• Älä liota jalkojasi vedessä liian kauan, sillä se voi kuivattaa ihoa. Älä käytä jalkasuolaa kylpyvedessä, myös se kuivattaa ihoa
• Älä käytä raspia, jos jalkojesi tuntoaisti on heikentynyt
• Kuivaa jalkasi pehmeällä pyyhkeellä. Muista kuivata hyvin myös varpaiden välit välttyäksesi jalkasieneltä
• Voitele jalat ja jalkapohjat tarvittaessa perusvoiteella

Sukat ja kengät

• Vaihda puhtaat sukat päivittäin. Valitse sellaiset sukat, jotka myötäilevät tasaisesti jalkojasi. Sukat, joissa on vähintään 80 % puuvillaa tai villaa imevät parhaiten jalkahikeä ja antavat ihon hengittää. Yritä välttää nailonsukkia. Vältä myös sukkia, joissa on paksut saumat, sillä ne voivat ärsyttää ihoa
• Jos jalkojesi tuntoaisti on heikentynyt, vältä avojaloin kulkemista. Kannattaa tarkistaa aina kengät ennen kuin laitat ne jalkaan, ettei niissä ole kiviä. Tarkista myös, ettei pohjallisessa ole sellaisia epätasaisuuksia, jotka voivat vahingoittaa jalkaa
• Kenkien pohjien pitää olla vakaat ja kengän umpinainen varpaiden ja kantapään kohdalta, jottei kenkään pääse pikkukiviä. Varpaille pitää olla kengässä tarpeeksi tilaa, jotteivät varpaasi joudu puristuksiin tai ettet saa hiertymiä
• Osta kengät jalan ollessa suurimmillaan – mieluummin iltapäivällä kuin aikaisin aamulla Älä käytä kenkiä, jotka tuntuvat ahtailta tai puristavat
• Käytä uusia kenkiä aluksi vain 1 – 2 tuntia kerrallaan, kunnes ne pehmenevät ja muotoutuvat jalkasi mukaan

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina. Tupakointi heikentää verenkiertoa mm. jaloissa, mikä puolestaan lisää jalkaongelmien riskiä.

Seksi ja yhteiselämä

Eri tutkimukset osoittavat, että jopa puolet diabeetikkomiehistä pitävät seksuaalista toimintakykyään epätyydyttävänä. Tavallisin ongelma on, että miehellä on vaikeuksia saada pidetyksi penis jäykkänä riittävän kauan. Tästä seuraa heikompi seksuaalinen suoritus suhteessa omiin toiveisiin ja odotuksiin. Ilmiötä kutsutaan potenssivaikeudeksi tai erektiohäiriöksi.

Diabetesta sairastavien naisten seksuaalisuudesta on hyvin vähän tutkimustietoa. Keskimäärin yksi neljästä naisesta ilmoittaa seksuaalisista vaikeuksista. Sama tulos on saatu myös naisilta, joilla ei ole diabetesta. Jos sitä vastoin tarkkailemme tyypin 2 diabetesta sairastavia naisia, huomaamme, että he ovat haluttomampia seksiin ja välttelevät sitä useammin kuin samanikäiset naiset, joilla ei ole diabetesta.

Erektiohäiriöt

Likipitäen kolmannes yli 40-vuotiaista miehistä kärsii erektiohäiriöistä, ja useimmilla tilanne on jatkunut pitkään hoitamattomana. Peräti 12 prosentilla diabeetikkomiehistä erektiohäiriöt ovat diabeteksen ensioire. Positiivista tilanteessa on se, että vaivaan löytyy apua ja että hoitoon hakeutuminen kannattaa.

Mistä erektiohäiriössä on kysymys? Erektiohäiriöllä tarkoitetaan jatkuvaa kyvyttömyyttä saada ja/tai ylläpitää erektiota tyydyttävän sukupuolisuorituksen läpiviemiseksi. Lievässä häiriössä vaiva esiintyy ajoittain, kun taas täydellisessä erektiohäiriössä tyydyttävä yhdyntä ei enää onnistu lainkaan.

Syyt? Erektiohäiriön taustalla on yleensä useita syitä. Pienetkin muutokset peniksen pienissä verisuonissa voivat vaikeuttaa erektion saamista, koska erektio syntyy veren pakkautumisesta penikseen. Muun muassa verenpainetaudin hoito tai psyykelääkkeet voivat myötävaikuttaa erektiohäiriöiden kehittymiseen. Kirurgisilla toimenpiteillä tai stressillä, taloudellisilla ja henkilökohtaisilla huolilla, parisuhdeongelmilla, fyysisellä uupumuksella tai kroonisilla sairauksilla voi olla myös vaikutusta.

Erektiohäiriöt ja diabetes: Diabeetikot voivat saada verenkiertohäiriöistä johtuvia ja hermoperäisiä lisätauteja, minkä vuoksi heillä on lisääntynyt riski saada erektiohäiriö:

• Puolelle diabeetikkomiehistä kehittyy erektiohäiriö 10 vuodessa sairauden toteamisesta1,2
• 12 prosentilla diabeetikkomiehistä erektiohäiriöt ovat diabeteksen ensioireita2
• Diabetesta sairastavat miehet saavat erektiohäiriöitä 10-15 vuotta aikaisemmin kuin muut insuliinin käytöstä riippumatta2

Mitä erektiohäiriölle voi tehdä itse? Tärkeintä on tupakoinnin lopettaminen, eläinrasvojen käytön vähentäminen, säännöllinen liikunta ja ylipainon välttäminen. Koska diabeettinen hermovaurio on osoitus pitkäaikaisesta kohonneesta verensokerista, täytyy estää verensokerin nouseminen liian korkeaksi.

Lähteet ja linkit:
www.lommelegen.no, www.diabetesinfo.no
Lähteet: 1) Goldstein i et al. Diabetes Care 2003;26:777-783 2) Chu HV et al. Current Diabetes Reports 2002; 2: 60-66

Diabeteksen omahoito

Vaikka lääkäreillä ja hoitotiimilläsi on paljon tietoa diabeteksesta, vain sinä tiedät hoidon vaikutukset itseesi. Siksi on tärkeää, että osallistut hoitoosi aktiivisesti, jotta hoidosta saataisiin mahdollisimman sopiva sinulle – eikä päinvastoin, että sinun pitäisi sopeutua standardihoitoon.

Kuka voi auttaa minua?
Saat diagnoosin jälkeen ensiksi apua lääkäriltäsi ja/tai hoitotiimiltäsi. Heiltä saat paljon vastauksia. Mutta kotiin tultuasi tarvitset perheen, ystävien ja työtovereiden tukea ja ymmärrystä.

Jos sairastat tyypin 1 diabetesta sinun on totuteltava moniin uusiin asioihin, kuten pistoksiin, insuliinannoksiin, verensokerin mittauksiin jne.. Anna läheistesi osallistua tai ainakin saada tietää, miten selviät. Taitava apu verensokerin nostamisessa voimakkaan verensokerin laskun jälkeen voi merkitä paljon. Lue  tietoa tyypin 1 diabeteksesta  Suomen diabetesliiton sivuilta.

Myös tyypin 2 diabeteksessa on paljon opittavaa, ei pelkästään verensokerin säännöllinen mittaaminen vaan myös ruokavalion suunnittelu ja uudet liikuntatavat. Terveellisen ruokavalion noudattamiseen ja liikunnan harjoittamiseen voivat osallistua perheen lisäksi myös ystävät ja/tai työtoverit! Lue  tietoa tyypin 2 diabeteksesta Suomen diabetesliiton sivuilta.

Myös paikallisilta diabetesyhdistyksiltä saat vastauksia moniin kysymyksiisi sekä Suomen Diabetesliitolta. Lisäksi he järjestävät samassa tilanteessa olevien ihmisten tapaamisia. Sieltä saat varmasti eniten ymmärrystä siihen, miltä diagnoosin saaminen tuntuu.

Sieltä saa myös paljon hyödyllistä tietoa insuliinin, antidiabeettien, verensokerimittareiden ja ruisku- ja pumppuvarusteiden eri valmistajista, erityisesti kaikesta niihin liittyvästä tekniikasta.

Lue hoitosuosituksista Suomen diabetesliiton sivuilta.

Mitä minun pitää kysyä lääkäriltä tai sairaanhoitajalta?
Säännöllisiä seurantatapaamisia varten kannattaa merkitä muistiin ajankohtaisia kysymyksiä, muuten ne unohtuvat helposti. Tässä yksi muistilista:

• Toistuvasti korkeat/matalat verensokeriarvot tiettyinä vuorokaudenaikoina
• Jalkojen hoito
• Silmänpohjakuvaukset
• Hammashuolto
• Rokotukset (influenssa ja muut)
• Liikunta ja verensokerin seuranta
• Ateriat, elintarvikkeet ja ravintolisät
• Alkoholinkäyttötottumukset
• Seksielämään liittyvät ongelmat
• Diabeteksen psyykkinen puoli
• Ylipainon ja/tai sydänsairauksien ehkäiseminen/hoito
  
  Lähteet:
  Gunn Helene Arsky: Barn & diabetes. Cappelen 2006.
  Mayo Clinic Staff: Diabetes care: 10 ways to avoid complications. www. Mayoclinic.com. Skrevet 6. januar 2006.